Tampere Biennale 14.-18.4.2010

Istuin viime kesänä Kajaanin Runoviikon avajaisissa kuuntelemassa tähtitieteilijä Esko Valtaojaa. Hän hiillosti juhlille saapunutta humanistiyleisöä C. P. Snow’n klassisella väitteellä, jonka mukaan termodynamiikan toisen pääsäännön tunteminen on yleissivistyksen kannalta aivan yhtä olennaista kuin se, että tietää William Shakespearen nimen ja on kenties lukenut tuotantoakin. Valtaoja nostatti käsiä ylös – ja kas, kyseisen pääsäännön tunteneita oli suuressa salissa muistaakseni kaksi. Shakespeare taas nautti runofestivaaliyleisön keskuudessa ymmärrettävästi hiukan tätä laajempaa tuntemusta.

Mäiskittyään humoristisesti kumoon myös suomalaisen kokoonpumpatun ns. älymystön, joka valtakunnan päälehdessä viikottain äänestää tuiki tärkeistä ja vaikeista kysymyksistä ei-juu-vaarinhousut -tyyliin, Valtaoja peräänkuulutti arvostusta tieteelle ja tieteelliselle maailmankuvalle. Viesti oli selkeä: humanistista tietämystä ihaillaan kaikkialla, kun taas luonnontieteistä ei tarvitse tietää edes alkeita. Niidenkään, jotka muutoin sivistyneinä itseään pitävät.

Read more

Olen tullut uskoon.

Crossover on avautunut minulle kirkkaana ja säteilevänä – ilon ja innoituksen tuojana. Suomenkielinen Wikipedia kertoo seuraavaa: ”Termillä crossover kuvataan musiikissa ilmiötä, jossa artisti saavuttaa tai pyrkii saavuttamaan suosiota oman kohdeyleisönsä ulkopuolelta. Tästä on kyse esimerkiksi silloin, kun klassisen musiikin artistia markkinoidaan populaarimusiikkia kuuntelevalle yleisölle. Crossover voi viitata myös musiikkikappaleeseen, jossa on yhdistelty eri musiikkigenrejä kohdeyleisön laajentamiseksi. Esimerkiksi crossover jazzissa yhdistellään jazz- ja pop-musiikin elementtejä. Termiä käytetään usein halventavassa merkityksessä.”

Read more

Olen viettänyt tämän kevään Pariisissa Cité Internationale des Arts -residenssissä. Työskentelen parasta aikaa näyttämöteoksen parissa, ja olen viime aikoina miettinyt kertomuksellisuutta ja itsereflektiota suhteessa musiikkiin.

Tammikuussa olin kuuntelemassa Ensemble 2e2m:n Dmitri Kourliandski -konserttia ja niihin liittyviä luentoja Ranskalaisen musiikin tiedotuskeskuksessa. Kourliandski on eräs parhaiten menestyneistä sukupolvensa venäläisistä säveltäjistä. Kourliandskin musiikki, jota hän itse luonnehtii ”objektiiviseksi”,  heijastuu konseptionaalisesti pelkän musiikin traditioiden reflektoinnin ulkopuolelle. Seikka, minkä muu nykytaide tekee useammin, musiikki sen sijaan harvemmin. Hänen taiteelliset ja esteettiset ratkaisunsa ovat suhteellisen pitkän ja rohkean päätöksenteon tulos.

Read more

Vancouverin olympialaisten kolme joukkuemitalia liki pelastivat Suomen urheilujohdon kasvot. Odotusten ja todellisuuden suhdetta kuvannut määritelmä ”katastrofi” kohentui viime metreillä muotoon ”tavattoman heikko menestys”. Jääkiekkoilijoiden ja naisten hiihtoviestijoukkueen suhteellisista onnistumisista huolimatta suomalaiset urheilijat yksilöinä pettivät laajalla rintamalla. Uran tärkeimmällä hetkellä edes omaa perusosaamista ei saatu esiin – venymisestä puhumattakaan. Yksinäisinä tuikkuina loistaneiden muutaman onnistujan takana lähinnä tapeltiin, kyräiltiin ja luovutettiin taistelutta. Jotain suomalaisten meiningistä kertoo, että joukkueen suuriksi sankareiksi nousivat naisjääkiekkoilijat, jotka neljän mitaleista taisteluun kykenevän maan joukossa onnistuivat jäämään vain toiseksi viimeiseksi. Saavutus sekin.

Read more