ELÄVÄN HETKEN LUMO – ja miten se syntyy
Nykymusiikin ajankohtaisiin ilmiöihin keskittynyt Tampere Biennale järjestetään kahden vuoden välein huhtikuussa. Lotta Wennäkoski (s. 1970) toimii Tampere Biennalen taiteellisena johtajana vastaten festivaalin ohjelmistosta jo toista kautta.
Ohjelmiston ideointi
Edellinen Biennalen ohjelmisto vuonna 2008 ammensi tematiikallaan toisen läsnäolosta ja sen pohjalta sävelteoksissa kuultiin paljon ”vieraiden” musiikillisten elementtien kaikuja kotimaisessa nykymusiikissa. Maailmanmusiikkia, elektroniikkaa, barokkimusiikkia, monimutkaista partituureja, futuristisia soitinratkaisuja…kaikkea sulassa sovussa ja mieltä kiihottavassa ristiriidassakin. Tänä vuonna vaikuttaisi siltä, että ohjelmistossa läsnä ovat henkinen maailma ja eräänlainen sielukkuus.
”Usein ideat lähtevät yksittäisistä asioista, kuten tässä tapauksessa ihailemani säveltäjän, Salvatore Sciarrinon minioopperan, La perfezione di uno spirito sottile, nimestä,” Wennäkoski valottaa taustaa. Tämä ”salatun hengen täydellistymä” koetaan festivaalin kansainvälisten vieraiden, huilisti Mario Carolin, laulaja Sonia Turchettan ja pianisti Keiko Nakayaman tulkintana Tampere-talon pienessä salissa lauantaina. Heijastelevatko festivaaliteemat omaa, senhetkistä taidettasi, vai ovatko säveltäjä Wennäkoski ja taiteellinen johtaja Wennäkoski kaksi täysin eri hahmoa?
”Ohjelmiston laatimisen ja säveltämisen aikajänne ovat hyvin erilaiset. Aloin suunnitella tämänvuotista Biennalea jo heti edellisen perään – sävellystyö taas tapahtuu eri mittaisissa jaksoissa. Sävellystyössä olen yksin ”omassa kellarissani”, kun taas ohjelmasuunnittelussa joutuu ottamaan huomioon hyvinkin erilaisia käytännön asioita ja katselemaan niitä ulkoapäin. Suurin ero löytyy varmaankin siitä, että Biennalen parissa työskennellessäni olen valmiiden, olemassaolevien asioiden äärellä ja säveltäjänä luon uutta maailmaan, asioita joita ei ole vielä ja joiden olemassaololle minun täytyy antaa peruste.”
Arkista puurtamista
Miten ohjelmiston laatiminen sitten käytännössä tapahtuu? Nykymusiikkia ei juurikaan kuule levyltä, eivätkä kaikki teokset ole vielä valmiita, joten esiintyjälistan muotoutuminen on hyvin erilaista kuin esimerkiksi populaarimusiikin puolella, jossa festivaali voi halutessaan valita esiintyjänsä vaikka postissa tulleen levypinon joukosta. Biennale tilaa teoksia kotimaisilta säveltäjiltä ja ne saavat odotetun ensiesityksensä Tampereella. Wennäkoski tunteekin kentän säveltäjänä henkilökohtaisesti ja luottaa kotimaisten muusikoiden ammattitaitoon.
Taiteellisen sisällön lisäksi ohjelmistosuunnittelussa on paljon arkista puurtamista: ”Mietin festivaalia kokonaisuutena; ketä esiintyjiä ja millaisia teoksia itse menisin kuuntelemaan. Sen jälkeen alkavat neuvottelut, joissa omat ideani kohtaavat taiteilijoiden näkemykset. Omat rajansa asettavat aikataulut ja esimerkiksi konserttipaikkojen tilat, jotka ovat hyvin erilaisia – flyygeli ei mahdu joka ovesta.” Biennalessa yksi festivaalin ydinkonserteista on perinteisesti Tampere Filharmonian perjantai-illan konsertti Tampere-talossa. Sen ympärille rakentuneita konsertteja järjestetään muun muassa Tuomiokirkossa ja Teatteri Telakalla.
Kuulijaystävällistä nykymusiikkia?
Taiteellisella johdolla on aina suuri vastuu tapahtuman onnistumisesta ja joka festivaalista odotetaan edellistä korkeatasoisempaa. Viimekertaista ohjelmaa kiitettiin sen monipuolisuudesta ja ennakkoluulottomuudesta. Kuulijan oli helppo lähestyä konsertteja, vaikka ”nykymusiikki” terminä kuulostaisikin oudolta. Wennäkoski, kuten suurin osa säveltäjistämme, ei halua viihteellistää genreä ohjelmistosuunnittelussakaan, vaan ”annostella sitä kuulijaystävällisesti”. Hänen mielestään sinfoniaorkesterien ei pitäisi soittaa ABBA-covereita, mutta nykymusiikkiteosten ja -konserttien ei esimerkiksi tarvitsisi välttämättä olla niin pitkiä. ”Klassinen musiikki on ollut ennen yksi päätaidesuunta, mutta näinä aikoina nykymusiikin sanotaan olevan jo miltei alakulttuuria. Säveltäjiä on kuitenkin enemmän kuin koskaan, ja vaikka alalla ei ole kansainvälisten huippunimien ulkopuolista markkinointikulttuuria, on konserteissa silti kävijöitä. Ihmisten uteliaisuus etsiä elämyksiä pitää taiteen voimissaan.”
Mutta mistä aloittaa Biennalessa?
Mutta mistä Biennale-konserteista voisi helposti aloittaa uuden musiikin kuunteluharrastuksen? Wennäkoskelle valinta on vaikea, mutta lopulta hän päätyy tekemään kullekin päivälle nostot, jonne veisi uusia korvia avautumaan nykymusiikille.
”Elävän hetken lumoa!” toivottaa tämänvuotisen Tampere Biennalen eteemme loihtinut Lotta Wennäkoski.
Keskiviikko 14.4.
Keskiviikkona huippusopraanot Anu ja Pia Komsi esittävät Heinz-Juhani Hofmannin a cappella –sävellyksen, joka on tilaustyö Tampere Biennaleen. Ohjelmistossa myös Kaija Saariahoa, nuorta, nousevaa säveltäjäkykyä Masi Tiittaa sekä festivaalin perustajaa, Usko Meriläistä.
Torstai 15.4.
Torstaina sellistit Marko Ylönen ja Harri Österman sekä pianisti Martti Rautio esiintyvät Tampere-talon Pienessä salissa. Ohjelmistossa tunteikkaita sonaatteja ja muita teoksia ekspressiivisin esityksin Kimmo Hakolalta, Olli Mustoselta, Harri Östermanilta ja Einojuhani Rautavaaralta.
Perjantai 16.4.
Perjantai huipentuu Tampere Filharmonian ja Virpi Pahkisen upeaan, poikkitaiteelliseen konserttiin, jossa Pahkisen koreografia ja liikekieli yhdistyvät jännittävällä tavalla ison orkesterin sointiin. Pahkinen tanssii kappaleet Equilibrium Op (Per-Henrik Nordgren) ja Soma (Jukka Tiensuu). Konsertissa kuullaan myös Harri Vuoren ja Seppo Pohjolan sävellyksiä.
Lauantai 17.4.
Lauantain kansainväliset vieraat, huilisti Mario Caroli, laulaja Sonia Turchetta ja pianisti Keiko Nakayama tulkitsevat Salvatore Sciarrinin minioopperan ”La perfezione di uno spirito sottile”. Kiinnostava on myös suomalaistuneen Matthew Whittallin teos. Konsertin muuta, loistavaa antia on Veli-Matti Puumalan, Doina Rotarun ja Jukka Tiensuun musiikki.
Sunnuntai 18.4.
Sunnuntai kuluu liian nopeasti Telakalla Defun Ensemblen ja videotaiteen parissa. Kotimaisia videoita esittää AV-Arkki ja mukana myös Tampereen AMK:n musiikkiteknologian opiskelijat. Paola Livorsilta tilattu teos saa ensiesityksensä ja elektronis-akustista musiikkia kuullaan myös Riikka Talvitieltä, Antti Auviselta, Otto Romanowskilta, Tim Pagelta ja Johan Tallgrenilta.







